Suljetuin silmin elän (2011)

Erämaassa kaukaisessa kuljen

Maailmalta muulta silmät suljen.

Yksin vailla seuraa muiden

musiikkinani vain havina puiden.

Onnettomana ajattelen elämää,

sitä kaikkea, mitä olla voisi tää.

Toivo, usko hiipunut pois,

parempi vaikka kuolla ois.

Nuori ehkä, muttei tahdon kipinää,

mitään en kykene tekemään.

Haluaisin lähteä jonnekin muualle,

en aina muiden jalkojen alle.

Odottaako mua joku jossain,

päämäärättömänä kuljen ain.

Toivon kipinä

Rukous (2018)

Silmäni aukaise, Herra,

niin näen elämän paremman.

Tahdon nauttia päivästä tästä,

eikä mua kai mikään estä.

Isä sinun avulla, 

pystyn taas mä iloita.

Menneisyyden haamut voin jättää taakse.

Murheet pois, suuntaa eteenpäin katse.

Kiitos, Isä, kun voimaa annat, 

vaikeina hetkinä minua kannat.

Rakkauttasi kaikille jaat,

sitä rakkautta suurempaa etsi saa.

Taivas vai helvetti (2017)

Tää on epätoivon aikoina kirjoitettu.

Olisko jo aika,

toteuttaa tää taika?

Tuska vaihataa iloksi, 

suru muuttaa historiaksi.

Tiedän miten tää menee, 

pala palalta etenee.

Jos ei tänään niin huomenna, 

päättyy minun elämä.

Joten otatko kotiin, 

vai joudunko helvettiin. 

Satutit mua (2018)

Sä satutit mua.

Ei kenenkään elämään voi tällainen paska kuulua.

Hävettääkö yhtään?

Ei varmaan, vaik mut jätitki tyhjään.

Kaiken hyvyydenn musta veit.

Sielustani vajaan teit.

Nyt itken yksinään, 

tätä vajaata elämää.

Lohduton hetki TW (2015)

Jos ahdistuu helposti ni ei kannata lukea. Olin todella syvissä vesissä tällöin.

Oon jo tosi väsynyt tähän.

Toivon, että joku ajattelis vähän.

En tääl kai kovin kauaa jaksa olla.

Ranteet auki olis pitäny vetää jo viime viikolla.

Turha elätellä toivoa tässä.

En tuu mitään saavuttaa enää elämässä.

Tyhjii sanoi, tyhjii tekoi.

Veitsen kans vaan syvempii vetoi.

Oman käden kautta,

mä häivyn jumalauta.

Jos ei tänään ni huomenna viimeistään

jossain muualla jatkan elämää.

Nellille (2019)

Tän runon kirjoitin rakkaalle Nelli-koiralle. Edelleen kova ikävä mun vauvvvaa!

Rakkautta pyyteetöntä annoit.

Vain herkkupalan palkaksi tahdoit.

Ikävä on suuri.

Ihan kuin olisit ollut vierelläni juuri.

Häntä heiluen mua katsot.

Minä sinulle sanon:

"Hyvä tyttö, Sandran rakas,

milloin tuut luokseni takas?"

Jumalan lapsi (2010)

Nyt tulee vanha runo, vuodelta 2010. 

Osa elämää,

tätä pientä hetkeä.

Aaltoilevat tunteet,

ajatukset piiloon sulkee.

Suurinta voimaa ei ole.

Kosketus ei ole tunne,

huokaisu on.

Kylmätväreet,

tiheä hengitys,

kipu, ahdistus,

viha, onnettumuus.

Olen vain yksi miljoonasta,

miljoonista,

Yksi,

joka kuvittelee olevansa ainoa laatuaan.

Olen vain massatuote,

häviän massaan.

Kuolen tuntemattomana.

Yksi tuntee minut,

tietää minun jokaisen kosketuksen,

kuulee minun jokaisen huokauksen,

näkee minun jokaisen kyyneleen,

ei jätä yksin,

rakastaa, välittää, huolehtii.

Olen sinun lapsesi Isä.