Sandran Runokirja

Tämäkin on vanhan elämän antimia. Väsyneenä saan kantaa tuskan taakkaa. Ei kai pysty enempää elämä antaa. Iloa vai teennäistä pystyn jakaa, ...

Kohta uusi elämä, vapaa tahto, houkutus.  Odotus päättyy tahtomatta, emme usko vapauteen. Parempi olla hiljaa, kuin katsoa ja katua.

Sulje silmäsi. Mieti hetki. Etkö näe? Odota. Tunne, kuule. Haista ja maista. Vieläkäänkö et näe? Vaikka kaikki ympärilläsi, on aukeaa. Aukea...

Tää on tosi vanha runo. Silloiselta ajalta kun itseni satuttaminen oli mulle keino selvitä huomiseen. Mut enää näin ei onneksi ole 😊 Yksin ...

Tuska satuttaa,  vapaus lämmittää. Olen vihainen,  täysin kylmissäni. Usko on mulla kyllä, toivo vaan puuttuu.

Kuin kylmää sydäntä minua kohtelet. Kuin rakkaudetonta kiveä. Istut vierelläni muttet näe minua. Avaan silmäsi. Mieleni on puhtaan valkoinen...

 Jos asiat salaa,  muuttuuko ne tekemättömiksi. Jos piilossa varastaa,  ei siitä jää edes kiinni. Onko maailma kaunis paikka,  jos sitä kats...